Hyppää sisältöön

Lapsen oikeudet

Kaikki lapsi- ja perhepalvelut perustuvat lakiin. Suomen laki noudattaa yhteisiä kansainvälisiä periaatteita. Lasten kannalta tärkein on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

 

""

Valtio ja kunta tarjoavat perheelle palveluja, tukea ja apua. Nämä palvelut perustuvat lasten oikeuksiin. Lapsen oikeudet vaikuttavat myös siihen, mitä ajattelemme vanhemmuudesta, perheestä ja kasvatuksesta.

Lapsen vanhemmat ja huoltajat ovat vastuussa lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Heillä on oikeus saada apua tähän tehtävään yhteiskunnalta. Perheille täytyy antaa apua hyvissä ajoin.

Lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeuksien sopimuksen on tehnyt Yhdistyneet kansakunnat eli YK. Sopimuksessa luetellaan oikeudet, jotka koskevat kaikkia lapsia kaikkialla maailmassa.

Melkein kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet sopimuksen. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sopimuksen mukaan kaikilla lapsilla on:

  • oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen
  • oikeus kasvaa ja käydä koulua
  • oikeus leikkiä ja osallistua
  • oikeus saada suojelua ja huolenpitoa.

Lait tukevat lapsen oikeuksien sopimusta

Lapsen oikeuksien sopimus on yhtä sitova kuin laki. Valtioiden, kuntien, vanhempien ja muiden aikuisten täytyy noudattaa sopimusta.

Sopimuksen lisäksi lasten oikeuksia turvaavat Suomen omat lait. Suomessa on useita lakeja, joiden mukaan lapsia täytyy kohdella tasa-arvoisesti ja yksilöinä.

Lapsen etu on tärkein

Lapsen etu täytyy aina ottaa huomioon, kun päätetään lapsen asioista. Kaikki päätökset tehdään sen mukaan, mikä on lapsen kannalta paras ratkaisu.

Lapsen edun määrittely voi olla joskus vaikeaa. Eri ihmisillä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on lapselle hyväksi.

Lapsen etu ei tarkoita sitä, että päätökset ja ratkaisut tehdään aina niin kuin lapsi itse tai hänen vanhempansa haluavat. Lapsen mielipide on kuitenkin tärkeä tietää. Siitä huolimatta lapsen mielipide ja lapsen etu eivät ole aina sama asia.

Lapsi saa osallistua

Tärkeä lapsen edun periaate on, että lapsi voi itse olla mukana, kun hänen asioitaan käsitellään ja suunnitellaan.

Jokaisella on oikeus osallistua omien asioidensa käsittelyyn, myös lapsella. Siinä ei ole ikärajaa. Lapselle täytyy selittää riittävän hyvin, mistä päätetään ja miksi. Sen jälkeen hän voi kertoa, mitä itse ajattelee asiasta.

Lapsen mielipiteitä on joskus vaikea saada selville. Pienen lapsen ajatuksia voidaan selvittää niin, että aikuinen tarkkailee lapsen käyttäytymistä tai leikkejä. Isommalle lapselle työntekijän täytyy kertoa asiat niin, että lapsi ymmärtää ne.

12-vuotiaalla on puhevalta

Lain mukaan lapsella on monessa asiassa puhevalta, kun hän täyttää 12 vuotta. Puhevalta tarkoittaa, että lapsen mielipide täytyy ottaa huomioon samalla tavalla kuin aikuisten mielipide. Tämä koskee asioita, jotka liittyvät lapseen.

Lapsen osallistuminen ei tarkoita sitä, että lapsi saa päättää itse. Aikuisten velvollisuus on tehdä päätökset ja ottaa niistä vastuu.

 

 

 

Lue seuraavaksi

Sanasto

Lastensuojeluun liittyy monia käsitteitä. Sanastossa kerrotaan mitä tärkeimmät käsitteet tarkoittavat.

Näytä sanasto

Sulje