A

Äitiys- ja lastenneuvola

Neuvola on Suomessa maksuton palvelu, joka auttaa lasten terveydenhoidossa. Äiti käy äitiysneuvolassa jo raskauden aikana. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja tulevan vauvan hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsi saa neuvolasta esimerkiksi tarpeelliset rokotukset.

Ammatillinen perhekoti

Ammatillinen perhekoti on perhehoidon muoto. Kun lapsen kasvatus ja hoito täytyy järjestää hänen kotinsa ulkopuolella, voidaan lapsi sijoittaa ammatilliseen perhekotiin. Ammatilliselta perhekodilta edellytetään vahvempaa osaamista kuin tavanomaiselta perhekodilta, joten sinne voidaan sijoittaa erityistä hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria.

Asiakassuunnitelma

Lastensuojelun asiakassuunnitelma on paperi, johon kirjoitetaan ne asiat, joiden vuoksi lapsi ja perhe tarvitsevat apua. Siihen kirjoitetaan myös, millä tavalla lastensuojelu aikoo auttaa lasta ja perhettä ja minkä ajan kuluessa. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle pitää aina tehdä asiakassuunnitelma. Sitä tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Vanhemmille tehdään tarvittaessa oma asiakassuunnitelma.

Avohuollon tukitoimet

Avohuollon tukitoimet ovat perheelle järjestettyjä palveluja, jotka auttavat lapsia ja vanhempia heidän omassa elinpiirissään. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat yhteistyöhön perheen kanssa. Tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti niin, että ne vastaavat lapsen ja perheen tarpeita. Tukitoimia voidaan järjestää yksin lapselle tai yksin vanhemmille tai yhdessä koko perheelle. Tukitoimien tarve kirjataan asiakassuunnitelmaan. Viranomainen tekee tukitoimista päätöksen, johon perhe voi hakea muutosta.

E

Ehkäisevä lastensuojelu

Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa toimia, joilla turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhempia silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tarkoitus on antaa apua ja tukea perheelle ajoissa – ennen kuin ongelmia syntyy. Ehkäisevän lastensuojelun palveluita antavat kunnat ja muut toimijat. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä.

Erityisopetus

Erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat koulunkäynnissä erityistä tukea. Syitä voi olla monenlaisia, esimeriksi oppimisvaikeudet, sairaus, kehityksestä viivästyminen tai muu vastaava syy. Erityisopetus voi tapahtua yksityisopetuksena tai pienryhmässä.

Esiopetus

Esiopetus on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisille lapsille vuotta ennen kuin oppivelvollisuus alkaa. Yleensä lapsi aloittaa esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Esiopetuksessa lapsi oppii tietoja ja taitoja koulua varten. Kaikilla lapsilla on oikeus kunnan järjestämään esiopetukseen. Huoltajan tulee huolehtia, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai toimintaan, jossa lapsi saavuttaa esiopetuksen tavoitteet. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja kouluissa ja se on maksutonta.

H

Hakemus (lastensuojeluhakemus)

Lastensuojeluasia voi alkaa niin, että vanhemmat tai lapsi itse ottavat yhteyttä lastensuojeluun ja pyytävät apua. Tällöin puhutaan lastensuojeluhakemuksesta.

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeus käsittelee viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Lastensuojeluasioissa hallinto-oikeus tekee myös päätöksiä.

Huostaanotto

Huostaanotto tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Lapsi sijoitetaan asumaan muualle kuin omaan kotiin. Lapsi otetaan huostaan, jos hänen terveytensä ja kehityksensä on vakavassa vaarassa esimerkiksi perheen tilanteen tai hänen oman käytöksensä vuoksi. Huostaanotto on viimeinen lastensuojelun keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se tehdään vain, jos se on lapsen edun mukaista ja muut lastensuojelun toimenpiteet eivät ole riittäneet.

J

Jälkihuolto

Jälkihuolto tarkoittaa lapselle järjestettävää tukea sen jälkeen, kun lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle on päättynyt. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren palaamista kotiin tai itsenäiseen elämään. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta.

K

Kiireellinen sijoitus

Kiireellinen sijoitus tarkoittaa, että välittömässä vaarassa oleva lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Kiireellinen sijoitus voidaan tehdä, jos kodin olosuhteet tai puutteellinen huolenpito välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kiireellinen sijoitus voidaan tehdä myös silloin, kun lapsen huoltajat eivät väliaikaisesti pysty hoitamaan lastaan, jos tämä vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä.

Koulukuraattori

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään. Koulukuraattori voi auttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilaalla on ongelmia koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kodin tilanteesta tai kasvatusasioista.

L

Läheisneuvonpito

Läheisneuvonpito on työtapa, jossa pyritään löytämään ratkaisuja ongelmiin yhdessä lapselle ja perheelle tärkeiden läheisten kanssa. Läheisneuvonpidossa perheelle tärkeät ihmiset ja viranomaiset kohtaavat ja keskustelevat yhdessä.

Laitoshoito

Laitoshoidolla tarkoitetaan sitä, että lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito järjestetään hänen kotinsa ulkopuolella lastensuojelulaitoksessa, esimerkiksi lastenkodissa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on jokaiselle lastensuojelun asiakkaalle nimetty sosiaalityöntekijä, joka huolehtii lapsen asioista. Hän vastaa siitä, että lapsi saa sen tuen ja ne palvelut, jotka hän tarvitsee. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän pitää valvoa lapsen etua.

Lapsen etu

Lapsen etu on lapsen kannalta paras ratkaisu kussakin tilanteessa. Lapsen etu pitää ottaa aina huomioon, kun lastensuojelun tarvetta arvioidaan ja kun tehdään lastensuojelun toimenpiteitä

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun kuuluvat lastensuojelutarpeen selvityksen ja asiakassuunnitelman tekeminen sekä avohuollon tukitoimet. Myös lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, sijaishuolto ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua.

Lastenkoti

Lastenkoti on lastensuojelulaitos, jossa asuu sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lastenkodissa koulutetut työntekijät pitävät huolta lapsista ja nuorista. Suomessa lastenkodit muistuttavat koteja, ja ne ovat yleensä melko pieniä. Lastenkodit noudattavat toiminnassaan lakia, ja niiden toimintaa valvotaan.

Lastensuojelu

Lastensuojelu on yhteiskunnan palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lastensuojelu jaetaan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sekä ehkäisevään lastensuojeluun.

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa tiedon lapsesta, joka ehkä tarvitsee apua. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon ja sen voi tehdä puhelimella, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimistossa henkilökohtaisesti. Lasten ja perheiden parissa työskentelevien viranomaisten on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat huolissaan lapsen hyvinvoinnista.

Lastensuojelulaitos

Lastensuojelulaitos on laitos, jossa koulutetut työntekijät pitävät huolta niihin sijoitetuista lapsista ja nuorista. Lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi lastenkodit, nuorisokodit, vastaanottokodit, koulukodit ja perhetukikeskukset. Lastensuojelulaitokset voivat tarjota laitoshuollon lisäksi avohuollon ja jälkihuollon palveluja. Suomessa laitokset eivät ole kovin suuria ja niissä pyritään kodinomaisuuteen. Laitokset noudattavat toiminnassaan lakia, ja niiden toimintaa valvotaan.

Lastensuojelulaki

Lastensuojelulaki määrittää, mitä lastensuojeluun kuuluu ja miten sitä toteutetaan. Lastensuojelulain ohella lasten suojelua ja kohtelua määrittävät muun muassa sosiaalihuoltolaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä lapsen oikeuksien sopimus.

N

Nuorten turvatalo

Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään, jotka tarvitsevat apua vaikean elämäntilanteen selvittämiseen.

O

Osallisuus

Osallisuus tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus tasavertaisena osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, että lapsi on mukana ja häntä kuullaan, kun hänen asioitaan käsitellään ja niistä päätetään. Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu erittäin vahvasti laissa.

P

Perhehoitaja

Perhehoitaja on henkilö, joka hoitaa sijoitettua lasta tai nuorta omassa kodissaan.

Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori sijoitetaan asumaan yksityiseen kotiin tavallisen perheen luo tai ammatilliseen perhekotiin.

Perhetyö

Perhetyö on toimintaa, jossa tuetaan perheiden omaa selviytymistä arjessa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyön sisältö ja toimintamuodot vaihtelevat eri paikkakunnilla.

Perhetyöntekijä

Perhetyöntekijä työskentelee lapsiperheissä ja auttaa vanhempia lasten hoidossa, kasvatuksessa ja kodinhoidossa.

Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi

Perhe tai lapsi voi hakea apua lastensuojelusta yhdessä työntekijän kanssa. Jos apua haetaan yhdessä esimerkiksi koulun tai päiväkodin työntekijän kanssa, tehdään lastensuojeluilmoituksen sijaan pyyntö lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi.

R

Rajoitustoimenpiteet

Sijaishuollossa käytettäviä rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteydenpidon rajoittaminen, henkilön vaatteiden ja tavaroiden tarkastaminen ja kiinnipitäminen. Kaikki rajoitustoimenpiteet ja niiden käyttämisen tarkat ehdot on määritelty laissa. Kaikkia rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain laitoksissa, perhehoidossa saa rajoittaa yhteydenpitoa.

S

Sijaishuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallinto-oikeuden määräyksellä sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella.

Sijaisperhe

Sijaisperhe on perhehoitoa antava perhe, johon on lastensuojelun toimenpiteenä sijoitettu perheen ulkopuolinen lapsi. Lapsi asuu sijaisperheessä oman kodin sijasta. Sijaisperheen vanhemmat koulutetaan ja hyväksytään tehtäväänsä. Lapsi pääsee sijaisperheestä tapaamaan omia vanhempiaan. Sijaisvanhempia kutsutaan myös perhehoitajiksi.

Sijaisvanhemmat

Sijaisvanhemmiksi kutsutaan sijaisperheen vanhempia. Sijaisvanhemmat hoitavat sijoitettua lasta tai nuorta omassa kodissaan. Heitä kutsutaan myös perhehoitajiksi.

Sijoitus

Sijoitus tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon, eli lapsen hoito ja kasvatus järjestetään hänen oman kotinsa ulkopuolella.

Sijoitus avohuollon tukitoimena

Sijoitus avohuollon tukitoimena tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi tai koko perhe yhdessä sijoitetaan lyhytaikaisesti pois kotoa. Avohuollon sijoitus on aina vapaaehtoinen.

Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina viikonpäivinä ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta, kunnan internetsivulta, hätänumerosta 112, sairaaloilta tai poliisilta.

Sosiaalitoimisto tai sosiaalitoimi

Joka kunnassa on sosiaalitoimisto tai sosiaalitoimi, joka tarjoaa kunnan asukkaille sosiaalihuollon palveluita ja avustuksia. Sosiaalitoimisto tai sosiaalitoimi vastaa lastensuojelun palveluista.

T

Tahdonvastainen huostaanotto

Tahdonvastainen huostaanotto tarkoittaa tilannetta, jossa 12 vuotta täyttänyt lapsi tai huoltajat eivät suostu huostaanottoon. Tällöin tuomioistuimen pitää päättää asiasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee hallinto-oikeudelle hakemuksen, jossa ehdotetaan lapsen huostaanottoa. Hallinto-oikeus perehtyy tilanteeseen ja ratkaisee, mikä on lapselle parasta.

Turvakoti

Turvakodit auttavat perheväkivallan kohteeksi joutuneita tai niitä, jotka kokevat perheväkivallan uhkaa. Turvakotiin voi mennä yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakoteja on suurimmilla paikkakunnilla, mutta niihin voi hakeutua myös muilta paikkakunnilta