Riidat pahenevat

Perheeseen kuului vanhemmat, 3-vuotias tyttö ja 9-vuotias poika. Perhe muutti Suomeen 2 vuotta sitten. Sopeutuminen ei ollut helppoa, minkä vuoksi tunnelma perheessä oli välillä kireä. Suomen kieli oli vaikeaa, ja perheellä oli taloudellisia vaikeuksia. Isällä ei ollut työtä, jonka avulla hän aiemmin elämässään oli voinut turvata perheensä toimeentulon.

Eräänä päivänä perheessä oli raju riita. Perheen kotoa kuului huutamista ja huonekalujen kaatumisesta aiheutuvaa kolinaa naapureille asti. Yksi naapureista soitti poliisille ilmoituksen epäillystä perheväkivallasta. Poliisipartio tuli tarkistamaan tilannetta. Riita saatiin rauhoittumaan, mutta poliisi teki tapauksesta lastensuojeluilmoituksen.

Perheväkivalta on Suomessa lailla kielletty

Vanhemmat ja lapset kutsuttiin sosiaalitoimistoon tapaamaan sosiaalityöntekijää . Tapaamisessa keskusteltiin perheessä syntyneestä riidasta ja sen syistä. Vanhemmat eivät olleet tottuneet keskustelemaan viranomaisten kanssa vanhempien välisistä yksityisistä asioista, ja he sanoivat työntekijälle, että kaikki on perheessä hyvin. Helpompaa oli kertoa, kuinka vaikeaa oli saada rahat riittämään tai kuinka vaikeaa oli saada työtä.

Sosiaalityöntekijä kertoi vanhemmille lapsiperheiden palveluista. Lisäksi sosiaalityöntekijä painotti, että vaikka kasvatus on ensi sijassa vanhempien tehtävä, niin tietyistä asioista määrää laki. Perheen sisäinen väkivalta on Suomessa rikos, ja lapsen lyöminen tai muu ruumiillinen kurittaminen on Suomen laissa kiellettyä. Vanhemmat saivat sosiaalipäivystyksen ja turvakodin puhelinnumerot, jos uhkaavalta tuntuva riitatilanne uusiutuisi.

Perheväkivaltaan puututaan ja siihen voi saada apua

Tilanne perheessä rauhoittui, kunnes ongelmat alkoivat taas muutaman kuukauden kuluttua kärjistyä ison puhelinlaskun vuoksi. Raha ei meinannut riittää edes ruokaan. Isä hermostui ja löi suutuksissaan äitiä ja 9-vuotiasta poikaa. Äiti ja lapset alkoivat pelätä ja lähtivät kesken riidan pois kotoaan. He menivät pyytämään, että naapuri soittaisi turvakotiin heidän puolestaan.

Äiti ja lapset menivät turvakotiin, jossa he saivat ensin rauhoittua ja levätä. Sen jälkeen turvakodin henkilökunta alkoi lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa selvittää perheen tilannetta ja miettiä, miten heitä voitaisiin auttaa. Väkivaltatilanteesta keskusteltiin sekä vanhempien kanssa että erikseen lasten kanssa. Keskusteluissa painotettiin, että tällaisessa tilanteessa sosiaaliviranomaisten pitää toimia. Vanhemmat saattavat ajatella, että perheen asiat eivät kuulu ulkopuolisille. Viranomaisilla on kuitenkin Suomessa velvollisuus puuttua. Keskustelujen jälkeen isä suostui tapaamaan työntekijää, joka työskenteli sellaisten miesten kanssa, jotka olivat käyttäneet väkivaltaa.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tapaamiset perheessä jatkuivat monta kuukautta. Yhteistyön aikana vanhempia autettiin konkreettisesti asioiden hoitamisessa. Sosiaalityöntekijä auttoi äitiä pääsemään suomen kielen kurssille ja hakemaan päiväkotipaikan perheen pienemmälle lapselle. Sosiaalityöntekijä opasti perhettä myös etsimään 9-vuotiaalle pojalle harrastuksia. Poika halusi pelata jalkapalloa, ja sosiaalitoimi antoi rahaa myös harrastuksen maksamiseen. Isä jatkoi käyntejä miesten keskusteluryhmässä ja aloitti työllistymiskurssin.