Asifin ongelmat alkoivat varastelusta

Asif oli 12-vuotias perheensä toiseksi nuorin lapsi. Vanhemmat olivat asuneet Suomessa jo useita vuosia mutta eivät olleet oppineet suomen kieltä. He eivät olleet osallistuneet suomen kielen kurssille. Vanhemmat sisarukset eivät asuneet enää kotona.

Kaksi vuotta sitten kävi ilmi, että Asif varastelee kaupasta. Tämän takia lastensuojelun sosiaalityöntekijä kutsui vanhemmat ja pojan keskustelemaan asiasta. Keskusteltiin siitä, mitä rikoksesta seuraa ja miten se pitää korvata. Suomessa alle 15-vuotias ei joudu oikeuteen eikä häntä rangaista, mutta rikoksen takia lastensuojelu voi puuttua asiaan. Vahingon joutuu kuitenkin korvaamaan, vaikka olisi alle 15-vuotias. Kun lapsi täyttää 15 vuotta, hän on rikoksistaan vastuussa ja hänet voidaan tuomita esimerkiksi sakkoihin. Vanhemmat lupasivat keskustella asiasta lisää kotona. Poika itse kertoi, että kaveri oli houkutellut mukaan näpistämään.

Ongelmat jatkuvat

Vuotta myöhemmin koulusta otettiin yhteyttä lastensuojeluun. Asifin käytös koulussa oli hyvin vihamielistä, ja muut oppilaat pelkäsivät hänen uhkailujaan. Opettaja kertoi, että Asif joutuu helposti tappeluihin sekä koulussa että vapaa-ajalla.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tapasi uudelleen vanhempia ja poikaa. Poika kertoi hermostuvansa, kun häntä haukutaan neekeriksi. Vanhemmat kertoivat myös, että Asif saa raivokohtauksia kotona, kun häntä rajoitetaan tai kielletään tekemästä jotakin.

Sosiaalityöntekijä otti yhteyttä Asifin opettajaan, ja tämä lupasi, että koulussa kiinnitetään Asifiin enemmän huomiota ja tarkkaillaan, kiusataanko häntä. Vanhempien kanssa keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää on asettaa lapselle turvalliset rajat: Asif ei voi esimerkiksi itse päättää kotiintuloajoista. Vanhemmilla oli myös huoli siitä, että he eivät tunne Asifin kavereita eivätkä voi ottaa yhteyttä heidän vanhempiinsa, koska heillä ei ole yhteistä kieltä.

Perhetyötä vanhempien kasvatustyön tueksi

Vanhempien ja Asifin kanssa päätettiin aloittaa lastensuojelun perhetyö . Perhettä tavattiin joka viikko, ja vanhempia opastettiin sopimaan perheen säännöistä, kuten Asifin kotiintuloajoista ja läksyjen tekemisestä. Koulussa Asifin kiusaamiseen puututtiin entistä tehokkaammin, mutta Asif käyttäytyi aiempaa huonommin. Hän häiritsi tunneilla eikä voinut keskittyä oppimiseen ja kuuntelemiseen. Usein Asif ei totellut opettajaa vaan hermostui ja lähti kesken tunnin ilman lupaa pois koulusta.

Yhdessä vanhempien, lastensuojelun ja kouluviranomaisten kanssa järjestettiin Asifille paikka erityisopetukseen , jossa olisi helpompi keskittyä oppimiseen. Lisäksi koulupsykologi tutki Asifin kykyä oppia. Kun oppimisvaikeuksien syyt tiedetään, voidaan oppilasta auttaa paremmin.

Ongelmat pahenevat

Hetken aikaa tilanne oli rauhallisempi, ja Asif kävi koulussa säännöllisesti. Sitten alkoivat isot ongelmat vapaa-ajalla. Asif alkoi rikkoa ja sotkea julkisia tiloja kavereiden kanssa. Hän myös varasteli taas. Kotona Asif ei noudattanut sovittuja sääntöjä lupauksista ja sopimuksista huolimatta. Koulussa Asif oli haluton ja väsynyt eikä jaksanut ollenkaan tehdä annettuja tehtäviä. Asif alkoi muuttua ja koki koulun liian vaikeaksi.

Vanhemmat olivat hyvin väsyneitä ja surullisia tilanteen takia. Ei auttanut, vaikka he kuinka puhuivat pojan kanssa. Vanhemmat olivat hyvin huolissaan pojan tulevaisuudesta.

Lastenkodissa Asifin ongelmiin pystytään puuttumaan

Pojan asioiden selvittämiseksi järjestettiin tapaaminen, johon lastensuojelun sosiaalityöntekijä kutsui vanhemmat ja opettajan. Lastensuojelu esitti perheelle Asifin sijoittamista lastenkotiin , jotta hän kävisi koulua säännöllisesti ja jotta hänen vahingolliseen käyttäytymiseensä voitaisiin puuttua tehokkaasti. Ajatus tuntui vanhemmista pelottavalta ja vieraalta, mutta he ajattelivat, että jokin muutos tilanteeseen täytyy kuitenkin tulla.

Ennen päätöksentekoa vanhemmilla ja Asifilla oli mahdollisuus käydä tutustumassa lastenkotiin ja sanoa, mitä mieltä he ovat paikasta. Puhuttiin myös yhteydenpidosta vanhempiin ja lomista, jolloin Asif pääsee käymään kotona. Sijoitus päättyisi, kun tarvetta sille ei enää ole. Sijaishuollon aikana vanhemmat saavat lapsensa kasvatukseen tukea muilta aikuisilta. Lastenkodin työntekijät voivat auttaa lasta selviytymään arjen tilanteista paremmin kuin kotiin annettavat avohuollon palvelut auttaisivat. Sijaishuollon aikana vanhemmat päättävät lapsen asioista yhdessä lastenkodin työntekijöiden ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa.