Hyppää sisältöön

Varhaiskasvatus

Suomessa alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja elinikäistä oppimista. Sitä voidaan järjestää päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tai avoimena varhaiskasvatustoimintana, kuten kerhotoimintana. Huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta.

""

Varhaiskasvatus on muutakin kuin lapsen hoitoa sillä välin, kun vanhemmat ovat töissä. Se takaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä ja oppia. Siksi on tärkeää, että lapset osallistuvat siihen säännöllisesti.

Varhaiskasvatuksessa leikki on keskeisessä asemassa. Lapsi oppii muun muassa toimimaan toisten lasten kanssa, saa tukea kielen kehitykseen ja valmiudet koulunkäyntiin. Varhaiskasvatuksessa järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta, joka tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehitystä.

Lain mukaan lapsen täytyy osallistua vuoden verran esiopetukseen ennen koulun aloittamista. Esiopetus on maksutonta.

Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö

Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajan ja lapsen vanhempien kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelmassa huomioidaan lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä lapsen tarvitsema tuki.

Päivittäiset kohtaamiset ja kuulumisten vaihdot vanhempien kanssa ovat tärkeitä. Näissä kohtaamisissa käydään läpi lapsen päivää, mutta voidaan ottaa puheeksi myös erilaisia lapseen liittyviä asioita tai huolia.

Joskus myös vanhemmalla itsellään herää huoli jostain lapseen tai lapsen varhaiskasvatukseen liittyvästä asiasta. On tärkeää, että vanhempi ottaa sen rohkeasti puheeksi varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa mahdollisimman pian.

Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa

Lapsen tuen tarvetta arvioidaan aina yhdessä vanhempien, henkilöstön, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu myös lapsen tuen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee monialaista yhteistyötä muun muassa neuvolan, kuntoutus- ja terapiapalvelujen sekä perheneuvolan kanssa, tarvittaessa myös lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun kanssa.

Jos varhaiskasvatuksen työntekijällä herää huoli siitä, että lapsen kasvu ja kehitys ovat vaarantuneet, voi hän ottaa yhteyttä lapsen asuinkunnan sosiaalitoimeen yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa.

Jos yhteydenotto ei onnistu yhdessä perheen kanssa tai on kyseessä kiireellinen lastensuojelun tarve, on työntekijällä kuitenkin velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Lue lisää, mitä tapahtuu yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen sivulta Sosiaalihuollon asiakkaaksi.

Lue seuraavaksi

Sanasto

Lastensuojeluun liittyy monia käsitteitä. Sanastossa kerrotaan mitä tärkeimmät käsitteet tarkoittavat.

Näytä sanasto

Sulje