Palvelutarpeen arvioiminen ja lastensuojeluasiakkuuden alku

Lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkuus alkaa usein niin, että vanhemmat tai lapsi itse ottavat yhteyttä lastensuojeluun ja pyytävät apua. Asia voi alkaa myös siten, että esimerkiksi koulun tai päiväkodin ammattilaiset ottavat yhdessä perheen kanssa yhteyttä sosiaalipalveluiden työntekijään, jotta voidaan arvioida lapsen ja perheen tuen tarve.

Asia voi alkaa myös lastensuojeluilmoituksella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja sen voi tehdä nimettömänä.

Monet lasten ja perheiden parissa työskentelevät ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen. Esimerkiksi päivähoidon ja koulun työntekijöiden täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät, että lapsi tarvitsee apua. Yleensä ammattilaiset keskustelevat asiasta ensin perheen kanssa. Myös poliisi tekee ilmoituksen, jos alaikäinen on tehnyt rikoksen, käyttänyt päihteitä tai on paikalla perheväkivaltatilanteessa.

Mitkä voivat olla syitä avun tarpeelle?

· Perheen elämäntilanteessa tapahtuu suuri muutos, joka vaikuttaa kaikkien elämään

· Vanhemmilla on uupumista, psyykkisiä ongelmia, masennusta tai sairauksia

· Vanhemmat käyttävät paljon ja usein päihteitä

· Perheessä käytetään väkivaltaa

· Lapsi tai nuori itse tekee asioita, jotka ovat hänelle vaarallisia tai haitaksi; hän käyttää esimerkiksi runsaasti päihteitä, tekee rikoksia tai laiminlyö koulunkäymisen

· Lapsella on psyykkisiä ongelmia.

· Lapsi joutuu kantamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi.

Mitä yhteydenotosta tai ilmoituksesta seuraa?

Sosiaalihuollon työntekijä arvioi huolellisesti jokaisen ilmoituksen ja yhteydenoton ja useimmissa tapauksissa alkaa kartoittaa lapsen ja perheen tilannetta. Lapsen ja perheen tilanteesta riippuen kartoitus voi olla joko sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi tai lastensuojelun tarpeen selvitys.

Useimmiten työntekijä on yhteydessä perheeseen ja kutsuu vanhemmat ja lapsen keskustelemaan asiasta. Lapsen ja perheen tilannetta arvioitaessa tapaamisia voi olla useita ja ne voivat olla sosiaalitoimistossa, päiväkodissa, koulussa tai perheen kotona. Apuna voidaan tarvittaessa käyttää tulkkia. Tapaamisissa puhutaan yhdessä siitä, miksi ilmoitus on tehty ja mitä lapsen ja perheen auttamiseksi voitaisiin tehdä. Selvityksen aikana työntekijä tapaa lasta usein myös ilman hänen vanhempiaan.

Lapsen ja perheen tilanne selvitetään niin laajasti kuin se on tarpeen. Mikäli perhe haluaa, yhteistyöhön voidaan ottaa mukaan muitakin lapsen läheisiä ja sukulaisia.

Selvitys voi johtaa sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuuteen

Jos lapsi ja perhe hyötyvät sosiaalihuollon palveluista ja tuesta, mutta eivät tarvitse lastensuojelulain mukaisia palveluita, heille nimetään omatyöntekijä siksi ajaksi, kun he ovat sosiaalihuollon asiakkaita. Sosiaalihuollon asiakkuus on vapaaehtoista.

Jos lapsen ja perheen tilanne vaatii tuekseen lastensuojelun apua, alkaa lapsella lastensuojelun asiakkuus. Tällöin lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Jos palvelutarpeen arvion tai lastensuojelun tarpeen selvityksen perusteella työntekijöille syntyy huoli lapsen tilanteesta, lastensuojelun asiakkuus voidaan aloittaa myös tilanteessa, jossa lapsi itse tai vanhemmat eivät koe sitä tarpeelliseksi.

Sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuutta ei aloiteta, jos selvityksen perusteella huoleen ei ole syytä, eivätkä lapsi ja perhe tarvitse tukea.

Jos lapsi ja perhe tarvitsevat apua, tehdään asiakassuunnitelma

Jos selvityksen jälkeen päädytään siihen, että lapsi ja perhe tarvitsevat tukea, laaditaan suunnitelma, johon kirjataan mihin apua tarvitaan ja millaista annettava apu on. Suunnitelma laaditaan kirjallisesti ja sitä kutsutaan asiakassuunnitelmaksi.

Asiakassuunnitelma tehdään aina yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Päivitysten yhteydessä katsotaan, mitä on sovittu ja arvioidaan, onko työskentelystä ollut apua.