Sanasto

Ammatillinen perhekoti on perhehoidon muoto. Kun lapsen kasvatus ja hoito täytyy järjestää kodin ulkopuolella, lapsi voidaan sijoittaa ammatilliseen perhekotiin. Ammatillisen perhekodin vanhemmilla on enemmän koulutusta ja kokemusta kuin tavallisen perhekodin vanhemmilla. Siksi sinne voidaan sijoittaa lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erityistä hoitoa.

Lastensuojelun asiakassuunnitelma on paperi, johon kirjoitetaan nämä asiat:

• miksi lapsi ja perhe tarvitsevat apua
• miten lastensuojelu auttaa lasta ja perhettä.

Lapselle täytyy aina tehdä asiakassuunnitelma, jos hän on lastensuojelun asiakas. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Joskus vanhemmille tehdään oma asiakassuunnitelma.

Lastensuojelu auttaa perhettä ensin kevyillä keinoilla, joiden nimi on avohuolto. Avohuollon sijoitus tarkoittaa, että lapsi tai koko perhe asuu kodin ulkopuolella lyhyen aikaa. Sijoitus on vapaaehtoinen. Sijoitus suunnitellaan yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Yleensä lapsi sijoitetaan yhdessä vanhempien kanssa. Koko perhe voi mennä laitokseen tai perhehoitoon. Sijoituksen syy voi olla esimerkiksi vanhemman sairaus tai äidin synnytys. Sijoituksen syy voi olla myös se, että lastensuojelu tarvitsee aikaa sopivan avun suunnitteluun.

Avohuollon tukitoimet ovat palveluja, jotka auttavat lapsia ja vanhempia heidän omassa elinpiirissään. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia. Tuki ja apu suunnitellaan yhdessä perheen kanssa niin, että tuki sopii lapsen ja perheen tarpeisiin. Tukea voidaan järjestää lapselle tai vanhemmille tai yhdessä koko perheelle. Tuen tarve kirjoitetaan asiakassuunnitelmaan. Viranomainen tekee tuesta päätöksen, johon perhe voi hakea muutosta.

Ehkäisevä lastensuojelu on tukea lapsille ja perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Se tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia. Tarkoitus on auttaa ja tukea perhettä ajoissa, ennen kuin ongelmia tulee. Ehkäisevän lastensuojelun palveluita antavat kunnat ja muut toimijat. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään esimerkiksi neuvolassa, muussa terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja nuorisotyössä.

Elatus tarkoittaa elättämistä, esimerkiksi lapsen ruoan, vaatteiden ja harrastusten maksamista. Molempien vanhempien täytyy osallistua alle 18-vuotiaan lapsen elatukseen. Jos vanhemmat eroavat, heidän täytyy sopia lapsen elatuksesta. Elatusapu on rahasumma, jolla toinen vanhempi osallistuu kuluihin, joita lapsi aiheuttaa. Yleensä toinen vanhempi maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Elatusapu maksetaan tavallisesti kerran kuukaudessa. Elatusavun määrään vaikuttavat esimerkiksi lapsen ikä ja vanhempien tulot. Elatusavusta kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa.  

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää. Ilmoitus tehdään, kun epäillään, että lapsi tarvitsee lastensuojelun apua heti syntymänsä jälkeen. Lapsi voi tarvita apua, jos äiti tai isä käyttää paljon päihteitä tai hänellä on vakava mielenterveyden ongelma. Näin voidaan suunnitella yhdessä vanhempien kanssa etukäteen, millaista apua he tarvitsevat.  

Erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat koulussa erityistä tukea. Syy voi olla esimerkiksi oppimisvaikeus, sairaus tai kehityksen viivästyminen. Lapsi voi saada erityisopetusta lähikoulussa tavallisessa luokassa tai erityisluokassa. Erityisopetusta antaa erityisopettaja.

Esiopetus alkaa vuotta ennen kuin koulu alkaa. Yleensä lapsi aloittaa esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää 6 vuotta. Esiopetuksessa lapsi oppii muun muassa tietoja ja taitoja koulua varten. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetus on ilmaista. Esiopetus on pakollista. Vanhemman täytyy huolehtia, että lapsi osallistuu esiopetukseen.

Lastensuojelu voi alkaa niin, että vanhemmat tai lapsi pyytävät itse apua lastensuojelusta. Silloin puhutaan hakemuksesta.

Hallinto-oikeus on tuomioistuin, johon voi valittaa viranomaisten päätöksestä. Oikeus ratkaisee asian ja voi perua päätöksen tai muuttaa päätöstä. Viranomaisia ovat esimerkiksi lastensuojelun työntekijät, sosiaalityöntekijät ja opettajat. Viranomaisten täytyy aina toimia lain mukaan, kun he tekevät päätöksiä. Päätöksen mukana tulee tieto siitä, minne ja miten valitus tehdään. Kaikista päätöksistä ei voi valittaa.

Huoltajia ovat yleensä lapsen äiti ja isä. Jos vain toinen heistä on huoltaja, hän on yksinhuoltaja. Joskus huoltaja voi olla joku muu ihminen. Huoltaja pitää huolta lapsesta ja päättää lapsen asioista.

Huostaanotto tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Lain mukaan lapsi on otettava huostaan, jos hänen terveytensä ja kehityksensä on vakavassa vaarassa.  Vakavan vaaran voi aiheuttaa esimerkiksi perheen tilanne tai lapsen oma käytös. Tällöin lapsi sijoitetaan asumaan muualle kuin omaan kotiin. Lapsi asuu esimerkiksi perhekodissa tai lastenkodissa. Huostaanotto on viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanotto tehdään vain, jos se on lapsen edun mukaista ja muu lastensuojelun apu ei ole riittänyt.

Lapsi tai nuori voi tarvita tukea sijoituksen tai huostaanoton jälkeen. Tätä tukea kutsutaan jälkihuolloksi. Jälkihuollon tarkoitus on auttaa lasta palaamaan kotiin tai auttaa nuorta itsenäistymään. Nuori voi saada jälkihuoltoa 25-vuotiaaksi asti. Nuori voi saada esimerkiksi tukea asumiseen, toimeentuloon, työhön tai opiskeluun.

Kiireellinen sijoitus tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, kun hän on välittömässä vaarassa. Välitön vaara tarkoittaa, että lasta ei voi jättää kotiin turvallisesti. Kiireellinen sijoitus voidaan tehdä, jos lapsi on vaarassa esimerkiksi näiden asioiden takia:

• kodin olosuhteet
• puutteellinen huolenpito eli lapsen huono hoito
• vanhemmat eivät väliaikaisesti pysty hoitamaan lastaan.

Kiireellinen sijoitus voi kestää enintään 30 päivää. Joskus sitä voidaan jatkaa 30 päivällä.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään. Kuraattori voi auttaa esimerkiksi, jos oppilaalla on ongelmia koulunkäynnissä tai kavereiden kanssa. Vanhemmat voivat keskustella kuraattorin kanssa kodin tilanteesta tai kasvatuksesta.

Koulupsykologi auttaa lasta asioissa, jotka liittyvät kasvuun, oppimiseen ja tunteisiin. Hän voi myös arvioida, onko lapsella oppimisvaikeuksia.

Läheisneuvonpito on työtapa, jossa yritetään ratkaista ongelmia perheen läheisten kanssa. Läheiset tarkoittavat perheelle ja lapselle tärkeitä ihmisiä, kuten sukulaisia. Viranomaiset tapaavat perheen läheisiä, ja ongelmista keskustellaan yhdessä.

Laitoshoito tarkoittaa, että lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito järjestetään kodin ulkopuolella lastensuojelulaitoksessa. Lapsi asuu esimerkiksi lastenkodissa.

Jos lapsi on lastensuojelun asiakas, lapsella on oma sosiaalityöntekijä. Työntekijä pitää huolta lapsen asioista. Hän huolehtii siitä, että lapsi saa tuen ja palvelut, jotka hän tarvitsee. Hän myös valvoo lapsen etua.    

Lapsen etu on lapsen kannalta paras ratkaisu. Lapsen etu täytyy aina ottaa huomioon lastensuojelussa. Kaikki lastensuojelun päätökset ja toiminta perustuvat lapsen etuun.

Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun kuuluvat

• lastensuojelutarpeen selvittäminen
• asiakassuunnitelman tekeminen
• avohuollon tukitoimet eli kevyemmät keinot auttaa lasta ja perhettä
• lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle eli sijaishuolto
• jälkihuolto eli tuki lapselle sijoituksen jälkeen.

Lastenkoti on lastensuojelulaitos, jossa asuu sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lastenkodin työntekijät pitävät huolta lapsista ja nuorista. Työntekijöillä on koulutus työhön.  Suomessa lastenkodit muistuttavat koteja, ja ne ovat yleensä melko pieniä. Lastenkodit toimivat lain mukaan, ja viranomaiset valvovat niiden toimintaa.

Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Lastensuojelu jaetaan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sekä ehkäisevään lastensuojeluun.

Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa tiedon lapsesta, joka ehkä tarvitsee apua. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä jokainen, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimella, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimistossa. Viranomaisten täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Tämä koskee viranomaisia, jotka työskentelevät lapsen ja perheen kanssa, esimerkiksi opettajia.

Lastensuojelulaitos on laitos, johon on sijoitettu lapsia ja nuoria. Heistä pitävät huolta laitoksen työntekijät, joilla on koulutus työhön. Lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi lastenkodit, nuorisokodit, vastaanottokodit, koulukodit ja perhetukikeskukset. Laitokset voivat tarjota myös avohuollon ja jälkihuollon palveluja. Suomessa laitokset ovat melko pieniä ja kodikkaita. Laitokset toimivat lain mukaan, ja viranomaiset valvovat niiden toimintaa.

Lastensuojelulaki kertoo, mitä lastensuojeluun kuuluu ja miten lastensuojelua tehdään. Lisäksi lasten suojelua ja kohtelua ohjaavat esimerkiksi

• sosiaalihuoltolaki
• laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
• lapsen oikeuksien sopimus.

Jos vanhemmat eroavat, heidän täytyy sopia monesta asiasta. Lastenvalvojan luona vanhemmat voivat sopia, kuka on lapsen huoltaja ja kenen luona lapsi asuu. He myös sopivat lapsen tapaamisesta ja elatusmaksuista. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan hän auttaa vanhempia tekemään sopimuksia. Lisäksi hän valvoo, että sopimukset ovat lapsen edun mukaisia. Lastenvalvoja voi myös vahvistaa isyyden ja äitiyden.

Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään vaikeissa elämäntilanteissa. Turvatalosta saa esimerkiksi keskusteluapua, ja siellä voi yöpyä.

Oikeusturvakeinot ovat asiakkaan turva. Niiden tarkoitus on suojella sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkaan oikeuksia. Jos koet, että sinua on kohdeltu väärin, voit viedä asian eteenpäin viralliseen käsittelyyn. Voit tehdä muistutuksen, kantelun tai valituksen. Viranomaisen täytyy neuvoa asiakasta ja kuunnella asiakkaan mielipide. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat viranomaisia.

Olosuhdeselvitys on selvitys perheen tilanteesta. Kun vanhemmat eroavat, heidän täytyy sopia lapsen asioista. Jos asioista tulee riitaa, vanhemmat voivat viedä asian oikeuteen eli tuomioistuimeen. Ensin tuomioistuin pyytää selvityksen perheen tilanteesta. Sen jälkeen tuomari tekee päätöksen asiasta. Selvityksen tekee sosiaalitoimen työntekijä. Hän selvittää perheen tilanteen ja lapsen ja vanhempien mielipiteet asiasta.

Oppilashuolto tukee lapsen oppimista ja terveyttä koulussa. Oppilashuollossa työskentelevät kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori. Psykologi tukee mielenterveyttä ja auttaa oppimisvaikeuksissa. Kuraattori auttaa esimerkiksi, jos kavereiden kanssa on vaikeaa. Oppilashuolto voi auttaa yhtä lasta tai koko luokkaa. Jos lapsi tarvitsee tukea, oppilashuollon apu suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Apu on vapaaehtoista. Oppilashuolto tekee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa tarpeen mukaan.

Osallisuus tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä. Lapsi saa olla mukana, kun hänen asioitaan käsitellään ja niistä päätetään. Lapsen mielipidettä täytyy kysyä asioista, jotka koskevat häntä. Laki määrää, että lapsella on oikeus osallisuuteen.

Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa, että työntekijä selvittää, millaista apua ja tukea perhe tarvitsee. Sosiaalihuollon työntekijä tapaa perhettä useita kertoja. Yhdessä mietitään, millainen apu sopii perheelle. Arviointi täytyy tehdä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perhe tai viranomainen ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon.

Perheasioiden sovittelu auttaa, kun vanhemmat miettivät eroa tai ovat jo eronneet. Sovittelu auttaa vanhempia ratkaisemaan riitoja. Erityinen huomio on lasten tilanteessa. On tärkeää, että lapsi voi säilyttää hyvät suhteet äitiin ja isään eron jälkeen.

Perhehoitaja on ihminen, joka hoitaa lasta omassa kodissaan. Esimerkiksi jos lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, hän voi asua perhehoitajan kotona. Perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.

Perhehoito tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan asumaan perhehoitajan kotiin. Lapsi asuu tavallisen perheen kotona tai ammatillisessa perhekodissa.

Perhekeskuksesta perheet saavat tukea ja palveluja. Perhekeskukseen kuuluvat

• lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut
• sivistyspalvelut, kuten päivähoito, koulut ja nuorisotyö
• järjestöt
• seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt
• perheiden kohtaamispaikat.

Kohtaamispaikassa voi tavata muita perheitä ja saada neuvoja. Perhekeskuksen työntekijät tekevät paljon yhteistyötä, jotta perheet saavat helposti apua.

Perheneuvola auttaa, jos lapsella tai perheellä on ongelmia. Asiantuntijat neuvovat lapsen kasvatuksessa ja vanhempien parisuhteessa. Ongelmat voivat liittyä lapsen kehitykseen tai käyttäytymiseen tai vanhempien riitoihin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin. Yleensä joka kunnassa on oma perheneuvola. Joskus neuvonta järjestetään muulla tavalla tai yhdessä toisen kunnan kanssa.

Kunnan perheoikeudelliset palvelut auttavat vanhempia, jos he eroavat. Siellä autetaan sopimaan lapsen asioista, esimerkiksi missä lapsi asuu ja miten lapsen asiat hoidetaan. Siellä myös autetaan, jos lapsen asioista tulee riitaa. Joskus on esimerkiksi vaikeaa sopia, miten lapsi tapaa molempia vanhempia. Perheoikeudellisiin palveluihin kuuluvat perheasioiden sovittelu ja lastenvalvojan työ. Lastenvalvoja voi esimerkiksi selvittää isyyden eli kuka on lapsen isä.

Perhetyö tukee ja auttaa perheitä arjessa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyön muodot vaihtelevat eri kunnissa.

Jos lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, häneen voidaan käyttää rajoituksia. Rajoituksia ovat esimerkiksi

• yhteydenpidon rajoittaminen vanhempiin tai läheisiin
• lapsen vaatteiden ja tavaroiden tarkastaminen
• kiinnipitäminen.

Laitoksissa saa käyttää kaikkia rajoituksia. Laitoksia ovat esimerkiksi lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit. Perhehoidossa saa rajoittaa vain yhteydenpitoa.

Sijaishuolto tarkoittaa, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään oman kodin ulkopuolella. Lapsi voi olla huostaanotettu eli sijoitettu, kiireellisesti sijoitettu tai hallinto-oikeuden määräyksellä sijoitettu.

Sijaisperheessä asuu perheen ulkopuolinen lapsi, joka on sijoitettu perheeseen. Lapsi asuu sijaisperheessä oman kodin sijasta. Sijaisperhe antaa perhehoitoa. Sijaisperheen vanhemmat koulutetaan ja hyväksytään tehtäväänsä. Lapsi saa tavata omia vanhempiaan. Sijaisvanhempia kutsutaan myös perhehoitajiksi.

Sijaisvanhemmat ovat sijaisperheen vanhempia. Sijaisvanhemmat hoitavat sijoitettua lasta tai nuorta omassa kodissaan. Sijaisvanhempia kutsutaan myös perhehoitajiksi.

Sijoitus tarkoittaa, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään oman kodin ulkopuolella. Lapsi asuu esimerkiksi sijaisperheessä tai lastenkodissa.

Sijoitus avohuollon tukitoimena tarkoittaa, että lapsi tai perhe asuu vähän aikaa pois kotoa. Avohuollon sijoitus on aina vapaaehtoinen.

Sosiaalipäivystys antaa apua kiire- ja hätätilanteissa. Päivystys on aina auki: kaikkina päivinä ja kellonaikoina. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta, hätänumerosta 112, sairaaloilta tai poliisilta.

Joka kunnassa on sosiaalitoimisto tai sosiaalitoimi, joka tarjoaa sosiaalihuollon palveluita ja avustuksia. Sosiaalitoimisto järjestää lastensuojelun palvelut.

Huostaanotto tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Tahdonvastainen huostaanotto on tilanne, jossa 12 vuotta täyttänyt lapsi tai vanhemmat vastustavat huostaanottoa. Jos lapsi tai vanhemmat eivät suostu huostaanottoon, tuomioistuin päättää asiasta. Hallinto-oikeudelle tehdään hakemus, jossa ehdotetaan lapsen huostaanottoa. Lapsen oma sosiaalityöntekijä valmistelee hakemuksen. Hallinto-oikeus selvittää tilanteen ja ratkaisee, mikä on lapselle parasta.

Turvakodit auttavat ihmisiä, jotka kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa perheessään. Turvakotiin voi mennä yksin tai lasten kanssa. Turvakoti voi mennä aina: yöllä ja päivällä. Turvakoteja on suurissa kaupungeissa, mutta niihin voi mennä, vaikka asuu muualla.

Varhaiskasvatus tarkoittaa alle kouluikäisen lapsen hoitoa ja opetusta. Myös esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi menee kouluun sinä vuonna, kun hän täyttää 7 vuotta. Varhaiskasvatuksessa työskentelee opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia. Varhaiskasvatus voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai kunnan kerhossa. Perhepäivähoitaja hoitaa lapsia omassa kodissaan. Varhaiskasvatus on vapaaehtoista. Esiopetus on pakollinen. Lapsen täytyy osallistua vuoden verran esiopetukseen ennen koulun alkua. Esiopetus on ilmaista.

Vertaistuki tarkoittaa, että saat tukea ihmisiltä, jotka ovat kokeneet saman asian. Ryhmässä keskustelee ihmisiä, joilla on sama tilanne elämässä. Kun kuuntelet muita, opit ymmärtämään omia kokemuksiasi.

Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee apua, hän voi ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon eli sosiaalitoimistoon. Myös muut ihmiset voivat ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon, jos he ovat huolissaan lapsesta. Esimerkiksi koulun tai päiväkodin työntekijä voi ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon yhdessä lapsen tai vanhemman kanssa. Jos perhe ei halua tehdä asiassa yhteistyötä, työntekijän täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus. Sosiaalihuollon työntekijä arvioi jokaisen yhteydenoton. Hän selvittää perheen tilanteen. Jos perhe tai lapsi tarvitsee apua, alkaa palvelutarpeen arviointi. Silloin mietitään yhdessä, millaisia palveluita perhe tarvitsee.

Neuvola on ilmainen palvelu, joka auttaa lasten terveydenhoidossa. Äiti käy äitiysneuvolassa jo raskauden aikana. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja tulevan vauvan hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsi saa neuvolasta esimerkiksi tarpeelliset rokotukset.